Mikael Agricolan päivä – suomen kielen päivä

Mikael Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlitaan kirjakieltämme. Päivää vietetään Mikael Agricolan kuolinpäivänä, vaikka tavallisesti henkilön kunniaksi liputetaan syntymäpäivänään. Syynä tähän on, ettei Agricolan tarkka syntymäaika ole tiedossa.

Mikael Agricola oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Agricolan teksteistä tunnetuin on vuonna 1543 julkaistun Abckirian etulehdellä oleva runo, josta saa hyvän kuvan hänen kielestään. Teksti on vanhahtavasta kieliasustaan huolimatta nykylukijankin ymmärrettävissä.

Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.

Mikael Agricolan merkitys on yhä ajankohtainen. Hän loi pohjan suomen kielelle, jota nykyäänkin käytetään. Agricolan vaikutus näkyy nykysuomalaisille ehkä selvimmin sanojen kautta. Sellaiset tutut sanat kuin esikuva, esimerkki, esipuhe, hallitus, juhlapuhe, korkeakoulu, muistomerkki, omatunto, paikkakunta ja pääkaupunki ovat Agricolan kehittämiä. Peräti 60 % Agricolan kehittämistä sanoista on edelleen käytössä.

Mikael Agricolan päivä tuli kalenteriin vuonna 1960, ja vuodesta 1980 lähtien se on merkitty myös liputuspäiväksi. Vuonna 1978 Agricolan päivä sai lisämääreen suomen kielen päivä. Nykyään Agricolalla on Runebergin tapaan oma nimikkoleivoksensa, joka muistuttaa lukutaitotyön merkityksestä. Leivos julkistettiin Agricolan päivänä 2014.

9. huhtikuuta on myös Kalevalan koonneen Elias Lönnrotin nimi- ja syntymäpäivä.

7 syytä lukea lapselle

1. Tunneside vahvistuu
Lukuhetki vahvistaa lapsen ja aikuisen tunnesidettä. Katselukirjan selailu kannustaa aikuista viestimään vauvan kanssa jo paljon ennen kuin lapsella on omia sanoja.

2. Lapsi tuntee olevansa tärkeä
Kirjaa lukiessa aikuinen on ainoastaan lasta varten ja hänen käytettävissään. Hetki viestittää lapselle, että hän on aikuiselle tärkeä ja että aikuinen haluaa aidosti kuunnella hänen ajatuksiaan ja viettää aikaa hänen kanssaan.

3. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät
Kirjojen avulla lapsi oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lukeminen harjaannuttaa lapsen vuorovaikutustaitoja, kun lapsi samastuu kirjan tapahtumiin.

4. Lapsen tunneäly lisääntyy
Lukeminen lisää lapsen tunneälyä. Tunneälykkäällä ihmisellä on hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja kykyä empatiaan. Hän ymmärtää omia tunteitaan ja huomaa myös muiden tunteet.

5. Lapsi saa lisää itseluottamusta
Monissa lastenkirjoissa päähenkilö lähtee turvallisesta kodista ja suuntaa avaraan maailmaan. Hän oppii matkallaan kaikenlaista ja palaa viisastuneena kotiin. Kirjat valmentavat lasta luottamaan omiin voimavaroihinsa ja ottamaan etäisyyttä vanhempien turvalliseen syliin.

6. Mielenterveysongelmien riski pienenee
Lukuharrastus saattaa ehkäistä lasten mielenterveysongelmia. Tarinoiden kautta lapsi pääsee käsiksi sellaisiin kokemuksiin, joita hänellä itsellään ei välttämättä vielä ole.

7. Yöunet saattavat pidentyä
Lyhytkin kirjan katselu- ja lukuhetki rentouttaa lapsen nukahtamaan.